Habbsss

Viimeaikoin mulla ei oo ollu minkäälaista inspiraatiota kirjottaa tänne.. Päivystys vei kaikki voimat, ratsastus on sujunu surkeesti ja kaikkee muuta siihe päälle !

Sain inspiraatiota ja vinkkejä ratsastukseen kaveriltani Sofialta (hänen blogiin pääsette napsauttamalla nimeä!)
Sofia oli ennen negatiivinen ratsastukseen, jos jokin ei onnistunu sofia pisti jarrut pohjaan ja ei halunnu jatkaa.

Vaikka oon lukenu samaa tekstiä aika usein, en kuitenkaa oo ymmärtäny et oon samanlaine! Jos jokin ei onnistu oon aina miettiny et ei tää onnistu, tää hevonen on idiootti eikä osaa mitää....MIKÄS MENI PIELEEN TOSSA AJATTELUSSA!.. tottakaim tää mun negatiivinen ajattelu on pilannu kaiken! suutun hevoselle ku ite en osaa, hermostun siitä et hevonen ei liiku automaattisesti hienosti ja muut menee hienommin ku minä ja hevonen..

Nyt viime päivinä oon alkanu oikeesti tsempata itteeni ratsastukses, en muihin, enkä hevoseen.. noh kappas vaan eiköhä hevosetki ala kulkee hienommin ja itellekki tulee semmone "JES" fiilis. Vihdoin ja viimein oon oppinu mun isoimman virheen joka on pilannu tähä asti mun oman ratsastuksen. Ette ymmärräkää sitä fiilistä ku sain tallin jäykimmän ponin menemään hienosti ja jopa muodossakin!! olin nii ilone tunnin jälkeen, oisin voinnu purskahtaa itkuun ku olin kerranki onnistunu! Nyt voin jopa sanoo et osaan ratsastaa! Onnellisuuden huippu ja näillä jatketaan!

Tiistaina siis palattii arkeen kokonaan (Taino alko päivystys vapaalla kahteentoist asti) saatiin soitto "aamulla" puol 12 kaverilta et puol yks tallis Amella HO ja mulla Welfin... me ku just luultii ettei tarttis hevosen selkää tänää mennä.. Noh ilosina mentiin sateessa talliin, laitettii hevosille kamat niskaan ja lähettii maneesii kohti hyvin mielin. Welfin oli tosi upee ja meni hienosti alusta loppuun asti! on se vaa nii ihana ! Tunnin jälkee saatii tauko jonka jälkee tehtii iltapäivä talli.

Keskiviikkona Tiina sano aamulla et tänää vaihetaa vähä hevosia. Urmahan siellä taululla sitte luki ja en suoraa sanottuna ollu hirveen ilonen siitä.. nimittäi urma on tallin jäykin poni (mutta samaa aikaa söpöin ja hienoin!) Tunnilla oli vaan minä ja Ame joten ainaki oli tilaa tehä töitä. Alotettii kolmikaarisella uralla ja urma oli hirveen kankee eikä halunnu millää taipuu, sillo päätin et en varmanakaa aijo antaa periks, jatkoin taivuttelemist ja lopuks aloin tuntee et sehä anto periks! PONIHA TAIPUU! Laukassa urma päätti pitää hauskaa ja lähtee " viemää" ja pukkailemaan, en voinnu tehä mitää muuta ku nauraa sen selässä! Sen pukit ei edes tuntunu pukeilta ja sen vieminen ei ollu mitään verrattuna welfinin normilaukkaan :D joten tajuutte varmaan huumorin tässä! :D Laukan jälkee urma oli jo niin pehmee et meni muodossakin! voi poni oli iha läpihiki tunninjälkee (kuten kuskikin..)

Tänää oli taas pitkästä aikaa puomi tunti. Welfini toimi ratsuna tietenkin :). Alussa Welfin oli tosi rauhalline ja kuunteli pidätteitä, vähän ajan pääst ku alettii menee puomeja welfin alko kuumuu eikä kuunnellu pidätteit enää.. huomasin jo sillon et tää ei tuu loppuu hyvin. Pöhkö hyppäs jokasen puomin yli ja pinkas niitten jälkee. Olin ihan loppu siin vaihees ku Tiina sano et voidaa siirtyy raviin, luulin jo ettei tarvis enää laukata kunnes tiina laitto puomit ristikoiks. Alotettii ravissa puolkierrosta maneesin ympäri ja sen jälkee ympyröillä ristikon yli laukassa. Pääsin ekan ristikon yli ja siihe se tyssäs :D Welfin innostu vähä liikaa ristikolla ja hyppäs ison loikan jonka seurauksina sain maistaa maneesinpohjaa ;D hohho sitä naurun määrää ku tulin sieltä alas, No hyppäsin takas selkää (kuha saaati hevonen kiinni ku päätti irrotella vähä maneesissa) ja lähin heti uusiks ristikolle. Must tuntuu etten saannu yhtäkää hyvää hyppyy ristikolle koska joka kerta se veti jumboloikkia esteiden yli, ainaki pysyin satulas loppu tunnin!

Tunnin jälkee tääki ponny oli hikinen (vaikka onki klipattu!) joten heti kylmään suihkuun ja senjälkee hikiloimi päälle ja karsinaan odottamaan että on kuiva. Pääs ponny sentää ulos viel enne 12 syömää päiväheinii ja nauttimaan muta kylvystä! (ai että tätä mutakeliä! vois jo kuolla pois)

"Onneksi kantapäänkin kautta oppii. Nyt mä aion avata silmäni, ja ottaa kaiken irti näistä mahdollisuuksista, mitä mulla on. Olkaa uteliaita, tarttukaa kiinni ja antakaa mennä. Mikään ei ole mahdotonta. Ei mikään."-sofia

Joulu tuli ja meni ja arki alkoi.
Taino eihä se arki viel oo alkanu. 5 päivän päästä pitäis kääntää nokka kohti kemiöö, nimittäi päivystys odottaa.. Päästyäni takas kemiöön blogikin alkaa olee aktiivisempi! Nytte viime aikoina ei oo ollu mitään kiinnostavaa mist oisin voinnu postailla joten oon jättäny turhat postaukse veks :)!

Joulusta sen verran kerron että sain ihania joululahjoja, söin varmaa kahen vuoden edest ja seura oli mitä ihaninta.

Nää viimeset vapaa päivät oon löhöilly pelkästää omassa huoneessa eri sarjoja ja leffoja katsomassa ja käynny tuhlailemassa rahoja eri kaupoissa... hups :) Teen erillisen postauksen missä sitte esittelen ostetut tavarat.

Kemiö TB kuvia!